Olen aina ihaillut lasten liikkumista. En koskaan kyllästy seuraamaan touhuavia ja leikkiviä lapsia. Se, miten lapset keksivät, kuinka ylittää jonkun esteen tai kiivetä vaikkapa penkille, on ihailtavaa. Lapset keksivät nerokkaita keinoja päästä ylös, alas tai eteenpäin millä keinoilla hyvänsä.

Lasten kehitys on nopeaa ja päiväkotityössäni näen joka päivä lasten kehittyvän ja edistyvän liikkeissään. Myös lapsen yksilöllisyyttä on hauska seurata. Arka, rohkea ja mietteliäs saavuttavat saman päämäärän kukin omaan tahtiinsa – olipa kyse vaikka kiipeämisestä hiekkalaatikkoon tai kiipeilytelineeseen.

Lasten sadut ovat minulle tärkeitä. Rakastan satuja ja tarinoita. Luen edelleen lasten satukirjoja ja ihailen niiden kuvituksia, joissa piilee aina jokin hauska, aikuisille tarkoitettu yksityiskohta. Lapset kuuntelevat mielellään, kun luen tai kerron heille satua. On ihanaa huomata, miten lapset keskittyvät ja eläytyvät kanssani tarinaan.

Ajatus lasten satujoogasta lähti siitä, kun mietin, miten voisin ohjatusti liikuttaa lapsia ja samalla kertoa satua.

Näin ilmoituksen Lasten joogaohjaajakoulutuksesta (Barnyoga.com) ja päätin osallistua.Päiväkodin lapset toimivat ”harjoituslapsinani” ja ensimmäinen satujooga oli napakymppi.

Lapsilla on aina kiire paikasta toiseen ja sen seurauksena heidän hengityksensä on usein pinnallista. Se aiheuttaa lisää kiireellisyyden tai rauhattomuuden tunnetta. Satujoogaan sisältyy hengitysharjoitus, joka opettaa lapsia rauhalliseen hengitykseen. Lapset olivat ensin ihmeissään satujoogasta, mutta he nauttivat matkastaan Joogaeläintarhaan.

Yksi haaveistani on nyt toteutunut Porin Jooga-Tuvan ja satujoogan myötä, kiitos ystävät!

Ann-Catrin Eklund, 0400 680 895